Uudella rungolla kuvaamassa

Hiljattain hankkimani uusi 6D Mark II-runko pääsi tänään ensimmäiseen tulikokeeseen. Suuntasimme Muhoksen suuntaan lampaita rapsuttelemaan. Lampaiden rapsuttelun ohessa tuli toku kuvattuakin. Lampaita ja vähän muutakin. Hevosia, sieniä ja marjoja esimerkiksi. Kuvia nähtävissä alempana. Seuraavaksi joku sana uudesta kamerasta.

Olen jo pitemmän aikaa haaveillut uudesta rungosta. Viime vuoden puolella kuulin huhuja, että Canon on julkaisemassa päivitettyä versiota suositusta 6D-mallista. Uusi versio kantaisi nimeä 6D Mark II (niinkuin se kantaakin!). Hintaa rungolle kertyi rapiat pari tonnia, joka on mielestäni varsin kohtuullinen ominaisuuksiin nähden. Speksit voi jokainen googlettaa, en katso tarpeelliseksi niitä alkaa tähän listaamaan. Kattavammat arvostelut löytyvät myös paremmin muualta, niitä on netti pullollaan ja vielä huomattavasti pätevämpien ihmisten kirjoittamana! Mutta muuttuiko mikään? Tuleeko parempia kuvia?

Lyhyesti vastaten kyllä muuttui ja kyllä tulee. Kameroiden julkaisuiden väliin mahtuu kuitenkin 9 vuotta ja tässä ajassa kameratekniikka on kehittynyt huimasti. Ja vaihto croppikennosta täyden kennon malliin tuo omat lisämausteensa aina bokehin pehmeydestä huomattavasti korkeampaan herkkyydensietokykyyn. Vanhalla 50D:lla ISO 800 oli jo melkoista suttua ja yksityiskohdat eivät juuri piirtyneet enään kuvaan, ja tällä uudella rungolla ISO 3200 ei tuota minkäänlaisia ongelmia. Vähän luminancea Lightroomissa ja korkeaa herkkyyttä ei juuri edes huomaa. Toki mm. tietyt Sonyn mallit kykenevät uskomattomaan yksikohtien toistoon ihan mielettömillä herkkyyksillä, mutta minulle riittää että ISO 3200 tuottaa hyvää jälkeä. 

Myös uuden kamerani kennon erottelukyky ja yksityiskohtien toisto näin yleensäkkin on aivan toista luokkaa kuin vanhassa kamerassani. Dynamiikan suhteen painitaan myös ihan eri liigassa, kuin myös automaattitarkennuksen kanssakin. Sanalla sanonen, 6D Mark II on loistava ja en voisi olla enempää tyytyväinen!

(Kuvat avautuvat klikkaamalla isommiksi!)

Kuluneen kesän kuvakooste

Ei ole mahdottomasti Canoni rouskuttanut kesällä. Uusi kamera kolkuttaa jo ovella, jospa siitä saisi tarvittavan lisäpotkun että saadaan mies maastoon pötkölleen. Canon julkaisi hiljattain uuden 6D Mark II -mallin, jota allekirjoittanut innolle odottelee. Toimitukset alkavat tässä kuussa, joten toivottavasti saan uuden rungon hyppysiin piakoin. Jonkinlaista arvosteluakin on ehkä luvassa. Mutta tässä muutama kuva kuluneelta kesältä ja lisää tulee kunhan tästä aktivoidun.

 

Sekalaisia kuvia, location unknown

Helsinki

Vierailimme alkukesästä Helsingin suunnalla. Aikaa kuvaamiseen jäi niukalti, sillä viikonloppu vierähti festareiden parissa mutta aina sitä jonkun ruudun ehtii valottamaan. Ensi kerralla olisi tarkoitus kierrellä Helsingin luontokohteita oikein kunnolla valokuvaukseen panostaen.

Koivuköngäs, Posio

Juhannus vietettiin tuttuun tapaan Posiolla ja tällä kertaa pyörähdettiin päiväreissu Koivukönkäälle.  

Jossakin Posiolla

Lapinpöllö mökillä

Lähdimme 8. päivän aamuna ajelemaan jälleen kohti Posiota. Viime aikoina mökille on tullut lähdettyä aina tilaisuuden niin salliessa. Luonnorauhaan, pois ihmisten ilmoilta. Kuvaamaan ja muuten vain olemaan. Aikaa neljä päivää. Ei paha.

Vapun aikoihin harvinainen vieras näyttäytyi aivan mökkimme vieressä. Lapinpöllö nimittäin. Lapinpöllöjä ei ole suomessa kuin arviolta 300-1500 paria, joten ei näihin ihan joka kuvausretkellä törmää. Toivoin, etä pöllö ei olisi vielä vaihtanut maisemaa. Lapinpöllökuva olisi arvokas lisä kuvakokoelmiin ja hieno kokemus muutenkin!

Ja eihän se löppö (=pöllö) minnekkään ollut lähtenyt! Ilmeisesti tämä yksilö pesii mökkitonttimme läheisyydessä, tai vaihtoehtoisesti se on vaeltava yksilö ja on löytänyt alueelta hyvät myyräapajat. Pöllö kuitenkin näyttäytyi useamman kerran, ja varmiten sen löysi pieneltä niittyaukion reunalta puusta myyriä tarkkailemasta. Mahtava lintu! Äärimmäisen hankala löytää tosin. Pöllö näyttää ihan koivun rungolta tuolla puissa istuessaan ja lentääkin täysin äänettömästi. Sulautuu ympäristöön aika huolellisesti. Vaan huomasinpas sittenkin! Nämä kuvat on otettu autosta, sillä pöllö ei päästänyt kävellen kovinkaan lähelle vaan lähti heti lentelemään kauemmas kun pääsi lähellekkään sopivaa kuvausetäisyyttä. Autosta ei välittänyt mitään, joten sain aika vapaasti kuvata pitkän aikaan.

Riittävän määrän pönökuvia otettuani aloin valmistautumaan pöllön lentoonlähtöön. Ja miltei samantien sopivat asetukset kameraan säädettyäni, pöllö lähtikin liikkeelle. Toivoin, että pöllö olisi tullut kohti niin olisin saanut koko lentokuvan niin että pöllön naama näkyy, mutta kyllä nämä sivuprofiilikuvatkin kelpaavat sillä moni ei koskaan edes näe lapinpöllöä luonnossa. Voin siis laskea itseni onnekkaaksi!

Kuvasin jonkin verran myös piilokojusta. Sain linssin eteen lähinnä talitiaisia ja västäräkkejä. Täytyy yrittää lintuja nyt kuvata, sillä näin myöhään keväällä olosuhteet maisemakuvaukseen eivät ole kovin otolliset. Otin minkä jonkun maisemafotonkin, mutta ei mitään kovin ihmeellistä. Uusia lajikuvia tuli kuitenkin puolenkymmentä ja esittelykelpoisia otoksia kelpo määrä niitäkin.

Vaihtelevat sääolosuhteet tuovat oman lisämausteena kuvaamiseen. Koko reissun ajan saimme nauttia aika ajoin sankoista lumisateista, jotka tuovat kivan pienen lisän niin maisema- kuin lintukuvaukseenkin.

Piilokoju ja kuvaaja. Kaikki västäräkkikuvat otin tuosta kojusta. Kesällä tuossa on n. 2,5 metriä vettä. 

Seuraavan kerran näihin maisemiin tulen palaamaan juhannuksena. Innolla odotan, onko pöllö vielä maisemissa vai liekkö lähtenyt kohti uusia myyräpaikkoja!