Miten niitä hienoja kuvia oikein saa?

"Sinulla on varmaan hyvä kamera, kun otat niin hienoja kuvia". Olen kuullut tämän lausahduksen liian monta kertaa. Joka kerta se  vähän huvittaa. Jopa minulta kysellään aina silloin tällöin, että miten niitä hienoja kuvia otetaan ja minkälaisella kameralla saa hyviä kuvia (ja todetaan että sulla on varmaan hyvä kamera). Yleensä mumisen jotakin painokelvotonta ja livahdan jollakin tekosyyllä takavasemalle, mutta käydäänpäs asiaa nyt vähän läpi.

Minkälainen on hyvä kamera?

(HUOM! Tämä ei ole kovin syväluotaava, teknisiin yksityiskohtiin pureutuva opas. Jos etsit sellaista, google on ystäväsi!)

Uskallan väittää, että vuonna 2018 miltei mikä tahansa markkinoilla oleva runko tuottaa loistavia kuvia osaavissa käsissä. Kameroita markkinoidaan kuten mitä tahansa muutakin ihmisille myytäviä hyödykkeitä ja kilpailu alalla on kovaa, joten kameravalmistajat yrittävät erottua joukosta kaikenlaisilla hienoilla härpättimillä. Runko vaikuttaa todellisuudessa kuvaan hyvin vähän. Tottakai kuvanlaadussa on eroja 250 euron halppiskameran ja 6000 euron ammattilaisjärkkärin välillä, mutta suurin osa ominaisuuksista, joita tulee näiden kalliiden runkojen mukana on täysin turhia ainakin omassa kuvauksessani. Itse en tarvitse kolmeasataa ristikkäistä tarkennuspistettä, Dual Pixel Af-järjestelmää (miten tuo edes toimii??), kasvoja tunnistavaa tarkennusta (mitä ihmettä?), GPS-ominasuutta (mitä tälläkin tekee, kyllä minä tiedän missä olen käynyt), NFC:tä (häh?), Wi-Fi:ä (ZzzZzzzzZZzzzzzzzz) tai mahdollisuutta integroida kameran käyttöliittymä jääkaappiin. Meikäläinenkin kun kuvailee etupäässä maisemia, niin eipä ole nuista härpäkkeistä paljon hyötyä. 

Mitä siis kamerasta olisi hyvä löytyä?

Mahdollisuus säätää manuaalisesti aukkoa, valotusaikaa ja herkkyyttä.

- Mahdollisuus vaihdettaviin objektiiveihin.

- Kääntyvä takanäyttö! Ette usko kuinka paljon tämä helpottaa kuvaamista, kun ei tarvitse maata rähmällään suonsilmässä sihtailemassa etsimen läpi, että onko tuo kukka nyt kuvassa vai ei.

- Vaihdettava akku/patterit (onko pattereilla toimivia kameroita edes nykyään?)

- Mahdollisuus kiinnittää kamera jalustaan

- Laadukas kenno, täyden koon kennoilla päästään parhaaseen kuvanlaatuun (sietää kohinaa paremmin yms.)

Täyden kennon järjestelmäkameralla ei voi mennä kovin pahasti metsään. Tai siis metsään kannattaa mennä kameran kanssa, sieltä saa hyviä kuvia. Mutta pieleen ei voi mennä.

Objektiivi vaikuttaa kuvaan paljon enemmän kuin itse runko! Suosittelisin investoimaan laadukkaisiin objektiiveihin enemmän mitä runkoon. Heikommalla rungolla ja laadukkaalla linssillä saa paljon parempia kuvia kuin huippurungolla ja kelvottomalla objektiivilla.

Mitä muuta tarvitaan hyviin luontokuviin?

Kärsivällisyyttä, paljon kärsivällisyyttä. Ja maastoon täytyy lähteä kerta toisensa jälkeen. Itsekkin olen monet reissut käyny ilman yhtään kelvollista kuvaa, aina en ole edes kameraa kaivanut laukusta. Välillä taas olosuhteet ovat aivan uskomattoman hienot. Suorastaan unohtumattomat. Yleensä nämä eeppisimmät valot sijoittuvat auringonlaskun ja nousun tiimoille. Herää aikaisin, tai valvo myöhään ja ennenpitkää koet sellaisia hetkiä luonnossa mitä et välttämättä edes tiennyt olevan!

Sääennusteita kannattaa luonnollisesti tutkia. Värikkäät auringonlaskut tarvitsevat sopivasti pilviä. Harmaa pilvimassa taas estää kaiken valon, ja silloin auringonlaskua ei edes näe. Aamuisin ja iltaisin matalalta tuleva valo on pehmeää, muotoilevaa, välin jopa maagista. Keskipäivällä korkealta tuleva valo on kovaa sekä ankaraa ja tekee kuvauksesta haastavaa. 

Kultainen auringonnousu Posiolla elokuisena aamuna klo: 5.52.

Erittäin värikäs elokuinen auringonlasku Riisitunturilla.

Tarvitset myös laadukkaan ja vakaan jalustan. Monesti maisemakuvauksessa, ja muidenkin kohteiden kanssa, valoa on hyvin vähän joten tarvitaan vakaa jalusta että kuvat eivät tärähdä, mikä olisi väistämätöntä käsivaralta kuvatessa. Lankalaukaisin on myös oivallinen apuväline, mutta monista kameroista löytyvä vitkalaukaisin ajaa myös asiansa. Jalusta mahdollistaa myös pitkät, useiden sekuntien valotukset mitkä olisivat täysin mahdottomia käsivaralta.

Lisäksi olisi hyvä ymmärtää ainakin alkeet aukosta, suljinajasta ja herkkyydestä sekä ymmärtää hieman sommittelun päälle. Näitä pääset kätevästi opiskelemaan kirjoittamastani oppaasta

Minkälaiset objektiivit sopivat luontokuvaukseen?

Öh.. noh, kaikenlaiset. Välttäisin kuitenkin monesti kameroiden mukana tulevia ns. "kittilinssejä". Ovat usein heikosta piirtäviä ja muutenkin varsin kelvottomia. Esittelen alla omat käytössä ollevat objektiivit ja kerron vähän mihin tarkoituksiin ne sopivat hyvin.

Tamron 24-70mm f/2.8

Tämä objektiivi on käytössä ylivoimaisesti eniten. Ns. yleiszoomi. Taipuu lähestulkoon mihin vain, käytän itse suurimman osan ajasta maisemakuvaukseen ja luonnon yksityiskohtien poimimiseen. Valovoimainen ja piirtää terävästi.

 

Canon 100-400mm f/4.5-6.5

Oivallinen eläin- ja lintukuvaukseen mutta toimii myös todella hyvin maisemakuvauksessa. Pitkällä telellä voidaan poimia maisemasta tiettyjä pieniä kokonaisuuksia. Joskus kohde sijaitsee myös fyysisesti niin kaukana, että telellä saadaan tuotua kohdetta lähemmäksi kun se muutoin näkyisi vaikkapa yleiszoomilla kuvatessa hyvin pienenä. Ei kovin valovoimainen, mutta piirroltaan kelpo putki.

Canon 100-400mm f/4.5-5.6

Aiemmin käytössäni oli myös laajakulmaobjektiivi, Canonin 10-20mm f/3.5-4.5 mutta uuden rungon myötä jouduin luopumaan laajakulmastani. Laajakulma on myös todella hyvä maisemakuvaukseen, sillä saadaan taltioitua laajoja maisemia tai korostettua etualaa. Laajakulma on todella voimakas työväline osaavissa käsissä, mutta sillä saadaan helposti myös poimittua omat varpaat kuvaan.

Makro-objektiivia en omista, koska harvoin sellaista tarvitsen kun etupäässä maisemia kuvailen. Mikäli makrokuvaus on lähellä sydäntä, niin toki silloin kannattaa moiseen sijoittaa. Loittorenkailla pääsee myös hyvin alkuun, ja ne maksavat mitättömän vähän verrattuina laadukkaisiin makro-objektiiveihin.

Ensimmäiseksi hankinnaksi suosittelisin yleiszoomia, tai sen polttovälialuetta (24-70mm) lähellä olevaa laadukasta objektiivia. Loistava työkalu niin maisemakuvaukseen kuin muuhunkin yleiseen luonnon taltioimiseen.

 

Miten niitä hyviä luontokuvia siis saa?

Maaginen vastaus on *rumpujen pärinää* Lähtemällä kuvaamaan. Kerta toisensa jälkeen. Ei ole oikotietä onneen. Voin melkein väittää, että olen otannut monet parhaimmat kuvani vain menemällä paikalle ja naps, siinä se on. Onnea tarvitaan aina jonkin verran, eli mitä enemmän maastoon jaksaa jalkautua, sitä todennäköisemmin yhyttää hienoja valoja. Hyvä kamera ei tee hyvää kuvaa, vaan hyvä kuvaaja ottaa loistavia kuvia! Kuvauslaitteisiin voi upottaa kymmeniätuhansia euroja rahaa saamatta oikein mitään aikaseksi. Oma kamera kannattaa opetella tuntemaan, sekä jo aiemmin mainitsemani tekniset seikat olisi hyvä osata parhaan lopputuloksen varmistamiseksi.

Eli laitappa kello soimaan hyvissä ajoin ennen auringonnousua, pakkaa eväät matkaan ja täräytä maastoon suosikkipaikallesi. Voit saada mahtavia luontokuvia huippuhienoissa olosuhteissa, tai mikäli kuvaustouhut menevät mönkään (niinkuin ne usein menevät) niin olet ainakin yhtä kokemusta rikkaampi!

Tuhkanharmaa talvipäivä ja yhtäkkiä noin viiden minuutin ajan oli tällaiset valot. Sitten oli taas harmaata. Ikinä ei tiedä!

6 vinkkiä joilla kehityt valokuvaajana

Valokuvaus on jatkuvaa oppimista sekä uuden tiedon hankintaa ja harrastuksena siksi niin kiehtova, koska kukaan ei voi väittää hallitsevansa valokuvauksen - kaikki vain kuvaavat omalla tavallaan. Tässä nopeat vinkkini kehittyä valokuvaajana, jotka koin omassa oppimisprosessissani hyödyllisiksi!

1. Opettele käyttämään kameraasi

Ei ole mitenkään itsestäänselvyys, että kameran käyttäminen sujuu kuin puuron keittäminen. Kaikilta ei onnistu edes se puuron keittäminen. Joillakin se palaa pohjaan. Opi hallitsemaan tekijät, mitkä vaikuttavat siihen millainen kuvasta tulee. Jos et vielä tiedä mitä ne ovat, lue kirjoitukseni aiheesta. Kun perusasiat ovat hallussa, siirtyy valta kuvan lopputuloksesta kuvaajan päätettäväksi kameran automatiikan sijaan ja näinollen luovuus pääsee valloilleen.

2. Valitse erilainen kuvakulma

Useinmiten näkee mitä erilaisempia kohteita kuvattavan seisovilta jaloilta, eli samalta tasolta mitä silmämme näkevät. Toki tämä perinteinen kuvakulma toimii hyvin useasti, mutta kuvaan saa paljon enemmän jännitettä muuttamalla kuvakulman mielenkiintoisemmaksi. Laskeudu siis alemmas, kuvaa maanrajasta. Käytä omaa kekseliäisyyttäsi kuvakulman valinnassa. Kokeileppa mennä metsässä makaamaan selällesi maahan. Kaikki näytää pykälän verran mielenkiintoisemmalta.

3. Sommittele rohkeasti

Muuta näkemystäsi, sommittele rohkeasti, kokeile uutta. Sijoita kohde aivan kuvan laitoihin, tai millintarkasti keskelle täydellistä symmetriaa hakiessa. Sommittelun perusteet tarjoavat rakennuspalikat esteettisesti silmää miellyttäville kuville, mutta joskus erittäin rohkea sommittelu tuo kuvaan aivan uusia ulottuvuuksia.

4. Opi muilta kuvaajilta

Selaa nettiä, lue alan lehtiä sekä kirjallisuutta ja opi vaikka YouTubesta. Maailma on pullollaan toinen toistaan taitavampia kuvaajia, joten heidän töitään katselemalla opit erittäin paljon. Monet kuvaajat julkaisevat myös kuvan ohella tarinoita siitä, miten, millä arvoilla ja missä kuva syntyi. Näitä voi sitten soveltaa omaan valokuvaukseen, ja oppia sitä kautta uusia tapoja kuvata. Itseni kohdalla tämä prosessi on jatkuvaa ja löydän miltei päivittäin uusia ideoita ja vinkkejä mitä voin omassa kuvausharrastuksessani soveltaa.

5. Pyydä kritiikkiä kuvistasi

Rekisteröidy alan foorumeille ja liity paikalliseen valokuvausyhdistykseen. Pakota myös tuttavasi antamaan rehellistä palautetta kuvistasi. Älä kuitenkaan pyytele anteeksi kuvaustaitojasi, pieni arvostus omaa harrastustaan ja kuvia kohtaan on sallittua. Julkaise kuvasi, kerro olevasi vasta-alkaja tai kiinnostunut kehittymään, ja pyydä palautetta. Kysy mitä voisin tehdä toisin, mikä miellytti ja mikä ei. Painota rakentavaa kritiikkiä. Ja anna sitä myös itse muille kuvaajille! Jokainen näkee kuvat hieman erillä tavalla ja jokainen tykkää erityylisistä otoksista ja voin taata että palautetta tulee laidasta laitaan. Älä kuitenkaan masennu, jos palaute ei olekkaan jumalallisen ylistävää. Digitaalisessa maailmassa ihmiset laukovat mielipiteitään vähän turhankin kärkkäästi. Suodata ”paska kuva” kommentit pois ja keskity niihin, joilla on jotain todellista sanottavaa.

6. Kuvaa kaikessa rauhassa

Tämä kohta on mielestäni jopa kaikkein tärkein. Toki on itsestäänselvää, että tekniset yms. asiat ovat tärkeitä, mutta jos on kiire kuvata, niin jälki on sen mukaista. Kotona on sitten kiva katsella, että voi pökäle sentään, kun olisi vähän kauemmin kerennyt tähtäillä, niin olisin tällaisen ja tällaisen kuvan saanut. Kun lähdet kuvaamaan, pyhitä myös reissusi kuvaamiselle. Pidä huoli siitä, että sinulla on riittävästi aikaa kuvata, kun löydät jotain mielenkiintoista. Ei ole mukavaa kuvata kohta hienoimmillaan olevaa auringonlaskua kun samalla pitäisi ehtiä maitokauppaan.  Samalla mainittakoon, että jos kuvaat jonkun muun seurassa, huolehdi siitä että seuralainenkin kuvaa – tai on edes kiinnostunut valokuvauksesta. Muuten kuulet jatkuvaa marinaa, että joko mennään, onhan se jo kuvattu.