Päiväreissu Hailuotoon

Päätimme vaimon kanssa vierailla päiväseltään Oulun edustalla sijaitsevalla Hailuodon saarella. Tämä alle tuhannen asukkaan kunta sijaitsee noin puolen tunnin lauttamatkan päässä mantereelta. Saareen liikennöi ilmaisia lauttoja aamusta iltamyöhään melko tiheään tahtiin, joten kulkeminen saarelle ja takaisin ei ole hankalaa. Lähdimme Hailuotoon ensisijaisesti isojen muuttolintujen perässä. Edellisillä kerroilla kuvasimme lintuja mantereen puolella, lähinnä Tyrnävän ja Muhoksen suunnilla mutta mielestäni hienommat ja enemmän kuvauksellisemmat miljööt löytyvät Hailuodosta. 

Lintujen kanssa oli taas onni matkassa ja hyvien vinkkien perusteella osasimme suunnistaa oikeille alueille. Lisäksi kiertelimme satunnaisesti saarta halkovia pieniä sivuteitä ja kuvasimme kaikki eteen osuvat linnut. 

Hailuotoon on lähdettävä kesällä uudemman kerran. Saaren kansallismaisema jäkälämetsineen oikein houkuttelee kierrokselle kameran kanssa. Hailuodon puutiaiskanta hieman arveluttaa, mutta uskoisin selviäväni kunhan pysyy pois pahimmista vitikoista ja pukeutuu asianmukaisesti. Punkkisyyni on syytä jokatapauksessa tehdä, mikäli kesällä tulee Luodossa käytyä.

Alla kuvakooste reissulta!

Meri on vielä jäässä, vain voimakkaimmat virtauspaikat ovat sulana.

Kyyti saapuu.

Hailuodon lautta Huikun satamassa.

Tähän kun olisi linnun saanut!

Ristisorsa

"Lehmiä" laitumella.

Punajalkaviklo.

Töyhtöhyyppä.

Muuttolintuja Tyrnävällä (viá uusi teleobjektiivi)

Kauan haaveilemani pitkä teleobjektiivi löysi vihdoin tiensä kamerareppuuni. Tarkan tutkimustyön jälkeen uudeksi objektiiviksi valikoitui sangen oivallisen polttovälin omaava Canonin 100-400mm f / 4,5 - 5,6L IS USM.

Valovoimallaan tämä objektiivi ei loista, mutta jos haluaa millejä 400 ja edes aukon paremman valovoiman, saa taaloja laittaa jo yli kuusinkertaisen määrän pöytään. Eikä välttämättä riitä. Nykyaikaisilla digirungoilla kehnompi valovoima ei tule muodostumaan ainakaan omassa käytössäni ongelmaksi. Herkkyyttä kun voi huoletta pumpata ylöspäin ja kuvanlaatu säilyy kelvollisena.

Ensikokemuksien perusteella putki on täysin riittävä omaan käyttööni. Piirtää riittävän terävästi jopa täydellä aukolla telepäässä. Himmentämällä kuvanlaatu vain paranee. Hinta-laatu-suhteltaan siis erinomainen hankinta. Lasia täytyi tottakai päästä heti kokeilemaan. Isot muuttolinnut ovat saapuneet Oulun seudulle ja Tyrnävällä varsinkin niitä on jokainen pelto täynnä. Lasi siis kainaloon ja lakeuksille kuvaamaan!

P.S Ajattelin ensin kirjoittaa vähän laajemman arvostelun uudesta objektiivistäni, mutta linssi on kuitenkin jo miltei 10 vuotta vanha joten arvosteluja löytyy googlettamalla kyllä pilvin pimein.)

400mm | 1/2500sec at f / 5.6, ISO 400, 400mm

400mm | 1/640sec at f / 8.0, ISO 400

400mm | 1/1000sec at f / 8.0, ISO 400

400mm | 1/1000sec at f / 8.0, ISO 400

400mm | 1/640sec at f / 6.3, ISO 400

400mm | 1/500sec at f / 7,1, ISO 640

400mm | 1/2000sec at f / 9,0, ISO 400

370mm | 1/640sec at f / 6,3, ISO 400

370mm | 1/640sec at f / 7,1, ISO 400

360mm | 1/2500sec at f / 8,0, ISO 640

400mm | 1/1600 sec at f / 5,6, ISO 400

 

 

Kesäkausi avattu!

Pitkän tauon jälkeen kuvausreissu lähialueille! Rentukoita lähdettiin etsimään, ja löytyihän niitä! Ja vähän muutakin siinä sivussa. Ei tarinaa tällä kertaa tämän enempää, vaan suoraa tykitystä kuvilla! Ehkäpä tämä tästä! Kuvaaminen siis. Kuvia voi odottaa kesän aikana enemmänkin (ehkä)!

Aamuisia unohduksia

Kävin tuossa jokunen päivä ja yö sitten auringonnousua kuvaamassa. Ilmatieteenlaitos näytti auringon ja pilven kuvaa seuraavalle aamulle. Kahden aikaan yöllä säätiedotusta uudelleen varmistaessa ennuste oli muuttunut kokonaan pilviseksi, eikä ulkonakaan näyttänyt hyvältä. Harmaata. Päätin jättää kuvailut jollekkin toiselle aamulle. Kaikki akutkin latasin valmiiksi ja putsailin linssit möhnästä. Kuitenkin jälleen kerran sain huomata, että eivät ne meteorologitkaan aivan erehtymättömiä ole, sillä kummasti alkoi taivaanranta punertaa noin puoli tuntia ennen h-hetkeä. Taivas alkoi ottaa väriä kuitenkin siihen tahtiin, että kuvaajalle tuli jälleen kerran kiire. Ikinä ei saisi kiire olla. Kiire ei ole hyväksi. Rynnistin siis jalusta kolmantena jalkana autoon samalla miettien, että nyt ei ehdi enään millekkään kunnon pelipaikoille, vaan täytyy tyytyä johonkin lähellä olevaan kohteeseen. Vastikään lähistölle kasatun Ruskotunturin nimeä kantava kukkula saisi toimia miljöönä tänään. Olin viidessä minuutissa "tunturin" juurella ja kolmessa sen päällä, huomattavasti puuskuttaen. Tuntui kuin Kilimanjarolle olisi kiivennyt. Ehkä ne kaikki väliinjätetyt juoksulenkit olisivatkin olleet paikallaan. Taivas alkoi leiskua jo täysissä väreissä. Etsin oivallisen kohdan jalustalle. Ruuvasin kameran kiinni, vaidoin laajakulman ja käänsin virtakytkimestä. Nothing. Ei virtaa, mitä helvettiä. Kotona toimi ihan moiteettomasti, nytkö tämä levisi. Sitten se muistikuva hiipi mieleeni. Muistikuva akuista nätissä rivissä keittiön pöydällä. Muistan vielä ajatelleeni, että tähän kun laitan nämä, niin varmasti muistan ottaa matkaan. No en muistanut. Pyörimällä rinnettä alas autolle, miljoonaa kotiin, kaappaa pari akkua mukaan, ja miljoonaa takaisin. Aikaa tähän sähellykseen meni 10-15min, joten kaikista punaisin hetki oli jo ohi kun pääsin takaisin. Sähellyksestä huolimatta, oli taivaalla vielä rutkasti väriä kun vihdoin ja viimein sain iskettyä akun kameraan ja painettua laukaisinta ensimmäisen kerran. Ruma paikkahan tuo Ruskotunturi on, mutta kyllä tuolta auringonnousun jos toisenkin kehtaa katsella. Yllättävän hyvät näkymät sieltä avautuu kaupungin ylle. 

_MG_4942.jpg


Selfie!

Enpäs olekkaan juuri tätä taiteenlajia kovin harrastanut. Jätän oman pärstän kuvaamisen suosiolla teinityttöjen huoleksi. Ei sillä, että siinä olisi edes paljoa esiteltävää. Siksi seisonkin selin tässä kuvassa, ei tarvitse huolehtia typeristä ilmeistä sun muista pikkuseikoista. Kuvasin siis nuita törröttäviä heinänkorsia ja mietiskelin, että jotain tästä nyt vielä puuttuu. Hirvi! Hirvi seisomaan tuohon oikealle etualalle huuruisia hönkäyksiä puhaltelemaan! Vuoden luontokuva materiaalia! Mutta koska hirveä ei ollut saatavilla, hyppäsinkin itse kuvaan pönöttämään. Ihan kelpo otoshan tuosta syntyi. Hieno auringonlasku oli ainakin.