Miten niitä hienoja kuvia oikein saa?

"Sinulla on varmaan hyvä kamera, kun otat niin hienoja kuvia". Olen kuullut tämän lausahduksen liian monta kertaa. Joka kerta se  vähän huvittaa. Jopa minulta kysellään aina silloin tällöin, että miten niitä hienoja kuvia otetaan ja minkälaisella kameralla saa hyviä kuvia (ja todetaan että sulla on varmaan hyvä kamera). Yleensä mumisen jotakin painokelvotonta ja livahdan jollakin tekosyyllä takavasemalle, mutta käydäänpäs asiaa nyt vähän läpi.

Minkälainen on hyvä kamera?

(HUOM! Tämä ei ole kovin syväluotaava, teknisiin yksityiskohtiin pureutuva opas. Jos etsit sellaista, google on ystäväsi!)

Uskallan väittää, että vuonna 2018 miltei mikä tahansa markkinoilla oleva runko tuottaa loistavia kuvia osaavissa käsissä. Kameroita markkinoidaan kuten mitä tahansa muutakin ihmisille myytäviä hyödykkeitä ja kilpailu alalla on kovaa, joten kameravalmistajat yrittävät erottua joukosta kaikenlaisilla hienoilla härpättimillä. Runko vaikuttaa todellisuudessa kuvaan hyvin vähän. Tottakai kuvanlaadussa on eroja 250 euron halppiskameran ja 6000 euron ammattilaisjärkkärin välillä, mutta suurin osa ominaisuuksista, joita tulee näiden kalliiden runkojen mukana on täysin turhia ainakin omassa kuvauksessani. Itse en tarvitse kolmeasataa ristikkäistä tarkennuspistettä, Dual Pixel Af-järjestelmää (miten tuo edes toimii??), kasvoja tunnistavaa tarkennusta (mitä ihmettä?), GPS-ominasuutta (mitä tälläkin tekee, kyllä minä tiedän missä olen käynyt), NFC:tä (häh?), Wi-Fi:ä (ZzzZzzzzZZzzzzzzzz) tai mahdollisuutta integroida kameran käyttöliittymä jääkaappiin. Meikäläinenkin kun kuvailee etupäässä maisemia, niin eipä ole nuista härpäkkeistä paljon hyötyä. 

Mitä siis kamerasta olisi hyvä löytyä?

Mahdollisuus säätää manuaalisesti aukkoa, valotusaikaa ja herkkyyttä.

- Mahdollisuus vaihdettaviin objektiiveihin.

- Kääntyvä takanäyttö! Ette usko kuinka paljon tämä helpottaa kuvaamista, kun ei tarvitse maata rähmällään suonsilmässä sihtailemassa etsimen läpi, että onko tuo kukka nyt kuvassa vai ei.

- Vaihdettava akku/patterit (onko pattereilla toimivia kameroita edes nykyään?)

- Mahdollisuus kiinnittää kamera jalustaan

- Laadukas kenno, täyden koon kennoilla päästään parhaaseen kuvanlaatuun (sietää kohinaa paremmin yms.)

Täyden kennon järjestelmäkameralla ei voi mennä kovin pahasti metsään. Tai siis metsään kannattaa mennä kameran kanssa, sieltä saa hyviä kuvia. Mutta pieleen ei voi mennä.

Objektiivi vaikuttaa kuvaan paljon enemmän kuin itse runko! Suosittelisin investoimaan laadukkaisiin objektiiveihin enemmän mitä runkoon. Heikommalla rungolla ja laadukkaalla linssillä saa paljon parempia kuvia kuin huippurungolla ja kelvottomalla objektiivilla.

Mitä muuta tarvitaan hyviin luontokuviin?

Kärsivällisyyttä, paljon kärsivällisyyttä. Ja maastoon täytyy lähteä kerta toisensa jälkeen. Itsekkin olen monet reissut käyny ilman yhtään kelvollista kuvaa, aina en ole edes kameraa kaivanut laukusta. Välillä taas olosuhteet ovat aivan uskomattoman hienot. Suorastaan unohtumattomat. Yleensä nämä eeppisimmät valot sijoittuvat auringonlaskun ja nousun tiimoille. Herää aikaisin, tai valvo myöhään ja ennenpitkää koet sellaisia hetkiä luonnossa mitä et välttämättä edes tiennyt olevan!

Sääennusteita kannattaa luonnollisesti tutkia. Värikkäät auringonlaskut tarvitsevat sopivasti pilviä. Harmaa pilvimassa taas estää kaiken valon, ja silloin auringonlaskua ei edes näe. Aamuisin ja iltaisin matalalta tuleva valo on pehmeää, muotoilevaa, välin jopa maagista. Keskipäivällä korkealta tuleva valo on kovaa sekä ankaraa ja tekee kuvauksesta haastavaa. 

Kultainen auringonnousu Posiolla elokuisena aamuna klo: 5.52.

Erittäin värikäs elokuinen auringonlasku Riisitunturilla.

Tarvitset myös laadukkaan ja vakaan jalustan. Monesti maisemakuvauksessa, ja muidenkin kohteiden kanssa, valoa on hyvin vähän joten tarvitaan vakaa jalusta että kuvat eivät tärähdä, mikä olisi väistämätöntä käsivaralta kuvatessa. Lankalaukaisin on myös oivallinen apuväline, mutta monista kameroista löytyvä vitkalaukaisin ajaa myös asiansa. Jalusta mahdollistaa myös pitkät, useiden sekuntien valotukset mitkä olisivat täysin mahdottomia käsivaralta.

Lisäksi olisi hyvä ymmärtää ainakin alkeet aukosta, suljinajasta ja herkkyydestä sekä ymmärtää hieman sommittelun päälle. Näitä pääset kätevästi opiskelemaan kirjoittamastani oppaasta

Minkälaiset objektiivit sopivat luontokuvaukseen?

Öh.. noh, kaikenlaiset. Välttäisin kuitenkin monesti kameroiden mukana tulevia ns. "kittilinssejä". Ovat usein heikosta piirtäviä ja muutenkin varsin kelvottomia. Esittelen alla omat käytössä ollevat objektiivit ja kerron vähän mihin tarkoituksiin ne sopivat hyvin.

Tamron 24-70mm f/2.8

Tämä objektiivi on käytössä ylivoimaisesti eniten. Ns. yleiszoomi. Taipuu lähestulkoon mihin vain, käytän itse suurimman osan ajasta maisemakuvaukseen ja luonnon yksityiskohtien poimimiseen. Valovoimainen ja piirtää terävästi.

 

Canon 100-400mm f/4.5-6.5

Oivallinen eläin- ja lintukuvaukseen mutta toimii myös todella hyvin maisemakuvauksessa. Pitkällä telellä voidaan poimia maisemasta tiettyjä pieniä kokonaisuuksia. Joskus kohde sijaitsee myös fyysisesti niin kaukana, että telellä saadaan tuotua kohdetta lähemmäksi kun se muutoin näkyisi vaikkapa yleiszoomilla kuvatessa hyvin pienenä. Ei kovin valovoimainen, mutta piirroltaan kelpo putki.

Canon 100-400mm f/4.5-5.6

Aiemmin käytössäni oli myös laajakulmaobjektiivi, Canonin 10-20mm f/3.5-4.5 mutta uuden rungon myötä jouduin luopumaan laajakulmastani. Laajakulma on myös todella hyvä maisemakuvaukseen, sillä saadaan taltioitua laajoja maisemia tai korostettua etualaa. Laajakulma on todella voimakas työväline osaavissa käsissä, mutta sillä saadaan helposti myös poimittua omat varpaat kuvaan.

Makro-objektiivia en omista, koska harvoin sellaista tarvitsen kun etupäässä maisemia kuvailen. Mikäli makrokuvaus on lähellä sydäntä, niin toki silloin kannattaa moiseen sijoittaa. Loittorenkailla pääsee myös hyvin alkuun, ja ne maksavat mitättömän vähän verrattuina laadukkaisiin makro-objektiiveihin.

Ensimmäiseksi hankinnaksi suosittelisin yleiszoomia, tai sen polttovälialuetta (24-70mm) lähellä olevaa laadukasta objektiivia. Loistava työkalu niin maisemakuvaukseen kuin muuhunkin yleiseen luonnon taltioimiseen.

 

Miten niitä hyviä luontokuvia siis saa?

Maaginen vastaus on *rumpujen pärinää* Lähtemällä kuvaamaan. Kerta toisensa jälkeen. Ei ole oikotietä onneen. Voin melkein väittää, että olen otannut monet parhaimmat kuvani vain menemällä paikalle ja naps, siinä se on. Onnea tarvitaan aina jonkin verran, eli mitä enemmän maastoon jaksaa jalkautua, sitä todennäköisemmin yhyttää hienoja valoja. Hyvä kamera ei tee hyvää kuvaa, vaan hyvä kuvaaja ottaa loistavia kuvia! Kuvauslaitteisiin voi upottaa kymmeniätuhansia euroja rahaa saamatta oikein mitään aikaseksi. Oma kamera kannattaa opetella tuntemaan, sekä jo aiemmin mainitsemani tekniset seikat olisi hyvä osata parhaan lopputuloksen varmistamiseksi.

Eli laitappa kello soimaan hyvissä ajoin ennen auringonnousua, pakkaa eväät matkaan ja täräytä maastoon suosikkipaikallesi. Voit saada mahtavia luontokuvia huippuhienoissa olosuhteissa, tai mikäli kuvaustouhut menevät mönkään (niinkuin ne usein menevät) niin olet ainakin yhtä kokemusta rikkaampi!

Tuhkanharmaa talvipäivä ja yhtäkkiä noin viiden minuutin ajan oli tällaiset valot. Sitten oli taas harmaata. Ikinä ei tiedä!

Lapinpöllö mökillä

Lähdimme 8. päivän aamuna ajelemaan jälleen kohti Posiota. Viime aikoina mökille on tullut lähdettyä aina tilaisuuden niin salliessa. Luonnorauhaan, pois ihmisten ilmoilta. Kuvaamaan ja muuten vain olemaan. Aikaa neljä päivää. Ei paha.

Vapun aikoihin harvinainen vieras näyttäytyi aivan mökkimme vieressä. Lapinpöllö nimittäin. Lapinpöllöjä ei ole suomessa kuin arviolta 300-1500 paria, joten ei näihin ihan joka kuvausretkellä törmää. Toivoin, etä pöllö ei olisi vielä vaihtanut maisemaa. Lapinpöllökuva olisi arvokas lisä kuvakokoelmiin ja hieno kokemus muutenkin!

Ja eihän se löppö (=pöllö) minnekkään ollut lähtenyt! Ilmeisesti tämä yksilö pesii mökkitonttimme läheisyydessä, tai vaihtoehtoisesti se on vaeltava yksilö ja on löytänyt alueelta hyvät myyräapajat. Pöllö kuitenkin näyttäytyi useamman kerran, ja varmiten sen löysi pieneltä niittyaukion reunalta puusta myyriä tarkkailemasta. Mahtava lintu! Äärimmäisen hankala löytää tosin. Pöllö näyttää ihan koivun rungolta tuolla puissa istuessaan ja lentääkin täysin äänettömästi. Sulautuu ympäristöön aika huolellisesti. Vaan huomasinpas sittenkin! Nämä kuvat on otettu autosta, sillä pöllö ei päästänyt kävellen kovinkaan lähelle vaan lähti heti lentelemään kauemmas kun pääsi lähellekkään sopivaa kuvausetäisyyttä. Autosta ei välittänyt mitään, joten sain aika vapaasti kuvata pitkän aikaan.

Riittävän määrän pönökuvia otettuani aloin valmistautumaan pöllön lentoonlähtöön. Ja miltei samantien sopivat asetukset kameraan säädettyäni, pöllö lähtikin liikkeelle. Toivoin, että pöllö olisi tullut kohti niin olisin saanut koko lentokuvan niin että pöllön naama näkyy, mutta kyllä nämä sivuprofiilikuvatkin kelpaavat sillä moni ei koskaan edes näe lapinpöllöä luonnossa. Voin siis laskea itseni onnekkaaksi!

Kuvasin jonkin verran myös piilokojusta. Sain linssin eteen lähinnä talitiaisia ja västäräkkejä. Täytyy yrittää lintuja nyt kuvata, sillä näin myöhään keväällä olosuhteet maisemakuvaukseen eivät ole kovin otolliset. Otin minkä jonkun maisemafotonkin, mutta ei mitään kovin ihmeellistä. Uusia lajikuvia tuli kuitenkin puolenkymmentä ja esittelykelpoisia otoksia kelpo määrä niitäkin.

Vaihtelevat sääolosuhteet tuovat oman lisämausteena kuvaamiseen. Koko reissun ajan saimme nauttia aika ajoin sankoista lumisateista, jotka tuovat kivan pienen lisän niin maisema- kuin lintukuvaukseenkin.

Piilokoju ja kuvaaja. Kaikki västäräkkikuvat otin tuosta kojusta. Kesällä tuossa on n. 2,5 metriä vettä. 

Seuraavan kerran näihin maisemiin tulen palaamaan juhannuksena. Innolla odotan, onko pöllö vielä maisemissa vai liekkö lähtenyt kohti uusia myyräpaikkoja!

Lumipyry

Ilmatieteenlaitos lupasi sankkaa lumipyryä iltapäivälle joten kuvaamaan oli lähdettävä. Viime viikkoina maisema on ollut ankean oloista. Ruskeaa ja mustaa lunta, puissa ei kuuraa eikä lunta, kaikki on harmaata. Tällä kertaa kävin Muhoksen suunnalla katselemassa tutut paikat läpi, ja jotain julkaisukelpoistakin tarttui matkaan. Kuvausreissu on hyvä, jos saa yhden kuvan mitä tohtii esitellä. Nyt esittelykelpoisia yksilöitä siunaantui useampi kappale. Hyvä reissu siis. 

Sankka lumipyry antaa sangen graafisen ilmeen kuville. Hyvin niukka sävymaailma toimii tämän tyyppisissä otoksissa, vai mitä?

Adobe Lightroom CC nopeammaksi - 6 helppoa konstia

Lightroom on aktiivikuvaajan korvaamaton työväline, johon jokaisen valokuvaajan tulisi tutustua. Yhä useamman kuvaajan tietokoneen pölyisistä uumenista ohjelma jo löytyykin. Aina Lightroom ei kuitenkaan toimi niin sulavasti kuin haluaisi, varsinkin jos tietokone ei ole ihan uusinta uutta. Lightroomia jo pitkään käyttäneenä ajattelin koota muutaman hyväksi havaitun niksin, jolla Lightroomin voi saada rullaamaan hieman nopeammin. Kuvat liittyyvät tapaukseen.

1. Camera Raw Cache suuremmaksi

Camera Raw Cache on eräänlainen kuvatietojen välimuisti. Aina kun Develop-moduulissa käsitellään kuvia, Lightroom lataa käsittelyssä olevan kuvan alkuperäiset tiedot Camera Raw välimuistista. Nämä tiedot ovat tarpeellisia siksi, että ohjelma osaa näyttää kuvaan tehdyt muutokset ruudullasi. Nopeimmin nämä tiedot saadaan Camera Raw välimuistista. Tämän välimuistin koko on vakiona 1gb. Suosittelen kasvattamaan koon vähintään 20 gigatavuun. Allekirjoittaneella välimuistin kooksi on asetettu 50gb. Mitä suurempi välimuisti, sitä enemmän sinne mahtuu kuvien alkuperäisdataa ja sitä nopeammin tietojen lataus onnistuu. Huolehdi kuitenkin, että levytilaa on riittävästi.

Valitse Edit -> Preferences -> File Handling välilehti ja aseta haluamasi Camera Raw välimuistin koko. 

2. Optimoi katalogisi 

Katalogi on eräänlainen Lightroomin luettelo, jonne on tallennettu kaikki informaatio kuviin tehdyistä muutoksista aina fyysisten kuvatiedostojen sijaintiin kovalevyillä. Mikäli kovalevysi hajoaisi, ja joutuisit asentamaan Lightroomin uudestaan, voisit helposti ladata katalogisi Lightroomiin, ja jatkaa käyttöä siitä mihin jäit. Kaikki aikaisemmin tekemäsi toimenpiteet säilyvät ennallaan. Edellyttäen siis, että katalogista on tehty varmuuskopio jollekkin toiselle kovalevylle kuin millä itse ohjelma sijaitsee.

Uskallan väittää, että monilla meistä katalogi on paisunut megalomaanisiin mittasuhteisiin. Eli kymmeniä tai jopa useita satoja tuhansia kuvia samalla katalogilla. Ei kovin viisasta. Kylmä fakta on se, että mitä suurempi katalogi, sen hitaammin Lightroom toimii. Kymmeniä tuhansia kuvia vuodessa kuvaavalle olisi suositeltavaa kuvata vuosi yhdelle katalogille, ja sen jälkeen aloittaa seuraava vuosi uudelle katalogille. Näin katalogien koko pysyisi maltillisena ja Lightroomin toiminta säilyisi sutjakkaana. Toki useiden katalogien vaihtelu aiheuttaa omat haasteensa kuvien arkistointiin, mutta tämähän on vain suositus.

Katalogi kannattaa aika-ajoin kuitenkin optimoida, jotta Lightroom pystyisi käsittelemään suuriakin katalogeja mahdollisimman tehokkaasti.

Valitse File -> Optimize Catalog

3. Poista näytönohjainkiihdytys käytöstä

Adobe esitteli uusimman Lightroomin version myötä GPU-kiihdytyksen (Graphic Processor Unit), josta ei ole mitään hyötyä. Mikäli sinulla on tämä kiihdytys käytössä, on mahdollista että Lightroom toimii hitaammin kuin se toimisi ilman sitä. Adobe lupaili 10-kertaisia nopeuksia Develop-moduuliin aikaisempaan verrattuna, mutta nämä väitteet pitävät mahdollisesti paikkansa ainoastaan jos omistat 4K tai 5K-resoluution omaavan näytön. Normaaliresoluutioisella näytöllä näytönohjainkiihdytys on turha ja todennäköisesti hidastaa Lightroomin toimintaa.

Valitse Edit -> Preferences -> Performance ja varmista, että laatikossa ei ole ruksia.

 

4. Säilytä 1:1 esikatselukuvat

Täysikokoiset esikatselukuvat vievät paljon tilaa ja siksi Lightroom tarjoaa sinulle mahdollisuuden poistaa ne automaattisesti esimerkiksi viikon tai kuukauden välein. Mikäli nämä 1:1 esikatselukuvat poistetaan säännöllisesti, Lightroom joutuu luomaan ne aina uudestaan ja uudestaan. Näitä täysikokoisia esikatselukuvia siis tarvitaan aina kuvaa muokattaessa ja myös silloin kun zoomaat täyteen kokoon vaikkapa terävyyttä tarkistaessa. Mikäli levytila ei ole ongelma, suosittelen säilyttämään 1:1 esikatselukuvat.

Valitse Edit -> Catalog Settings -> File Handling ja valitse pudotusvalikosta Never kohtaan Automatically Discard 1:1 Previews

 

5. Poista käytöstä XMP-tietojen automaattinen kirjoitus

Kaikki kuviin tehdyt muutokset, muokkauksineen ja avainsanoineen, tallennetaan katalogiin. Lightroom kirjoittaa myös oletuksena kuvien kylkeen XMP-tiedot, joita tarvitaan jos kuvia halutaan käyttää Camera Raw tai Adobe Bridge ohjelmissa. Mikäli et näitä ohjelmia käytä, poista XMP-tietojen kirjoitus käytöstä.

Valitse Edit -> Catalog Settings -> Metadata ja varmista että kohdassa Automatically write changes into XMP ei ole ruksia.

6. Käytä Lightroomia nopealta kovalevyltä

Tämän on itsestäänselvyys. Onhan? Jotta Valohuone toimisi mahdollisimman sukkelasti, tarvitaan nopea kovalevy. Uuden sukupolven SSD-kovalevyt ovat tähän tarkoitukseen oivallinen vaihtoehto. Jos olet tähän asti käyttänyt Lightroomia 17 vuotta vanhalla rutisevalla Maxtorilla, tulet hämmästymään.  Kovalevyt tulisi myös eheyttää säännöllisesti nopean suorituskyvyn takaamiseksi.

Yhteenveto:

Toivottavasti näillä vinkeillä Lightroomisi toiminta nopeutuu. En ota vastuuta mistään, enkä takaa tai lupaa mitään, hik. Jätähän kommenttia, jos tämä artikkeli oli mielestäsi hyödyllinen.

Loppukevennyksenä kuva Ainolan puistosta muutama kesä sitten! Hauskoja hetkiä Lightroomin parissa!